Yhä useampi suomalainen on ottanut terveyden omiin käsiinsä ja alkanut syödä ruokaa, joka ei noudata kansallisia ravitsemussuosituksia. Kommentit ruokavalion muutosten jälkeen yleistyy, kuin esim.: “… yleisesti ottaen olo on ollut kevyempi, skarpimpi ja kaikin puolin ihan vaan parempi.” … tai: “Voisin kyllä suositella jokaista kokeilemaan hieman puhtaamman ja laadukkaamman ravinnon nauttimista – edes yhden päivän ajan.

Vehnäjauhot, riisi ja pasta eivät sovi ihmiselle

Otsikoi Helsingin Sanomat 8.10.2009. Matti Rajakylä kuvaa samaa ruokavalionsa muutosten seurauksia, jotka moni muutoksen tehnyt on kokenut. Parempi olo, reipas jaksaminen ja vähemmän sairauksia. Suomalaiset ravitsemussuositukset haastavien ruokailutottumusten puolesta julistavat useat. Olli Posti on täällä idässä nousemassa yhdeksi viralliseksi ravitsemussuositusten remontoijaksi.

Kuiduton tai vähäkuituinen hiilihydraatti väsyttää, aiheuttaa levottomuutta

Sokeristuvat hiilihydraatit liitetään hermostuneisuuteen, ylivilkkauteen, metaboliseen oireyhtymään, 2 type diabetekseen, sydän- ja verenkiertoelimien sairauksiin sekä syöpäriskin kohoamiseen. Sokerin hajoaminen elimistössä tuottaa sivutuotteena yhdisteitä, jotka aiheuttavat hapetusstressiä. Sivutuotteet, kuten glyoksaali ja metyglyoksaali, inaktivoivat tärkeää antioksidanttientsyymiä glutationiperoksidaasia. Glyoksaali ja metyglyoksaali ovat solumyrkkyjä ja karsinogeeneja. Antioksidanttien inaktivointi liittyy valtimotaudin riskin kasvuun ja taudin edistymiseen. Lisäksi suuren glykemiakuorman ruokavalio pitää yllä jatkuvaa glykolyysiä ja täten rappeuttaa soluja.

Luulitko tietäväsi mitä syöt?

Etiketti lupaa aitoa, tuoretta, perinteistä. Silti sisältö on arominvahvennetta, väriainetta ja stabilointiainetta. Mikäli emme itse valitse raaka-aineita ruokaa valmistaessamme, vaan syömme ½ valmisteita ja lämmitettäviä, mistä tiedämme käytettyjen rasvojen ja hiilihydraattien laadun? Mistä tiedämme suojaravinnetason, onko ruoassamme mitään vitamiineja tai kivesnäisaineita? Mistä tiedämme mitä ruoalle on tehty tai mistä se on tehty? … ja millä se saadaan säilymään aidon ja tuoreen näköisenä ja oloisena näin pitkään?

Entä se, että valmis- tai ½ valmisruoka saatetaan valmistuttaa jossain, missä se halvimmin käy päinsä ja tunnettu ruokavalmistaja lyö logonsa paketin kylkee ja hyvin menee kaupaksi. Kohottaako tämän kaltainen toiminta laatua, … tai luottamusta kotimaiseen ruokaan?

}
}
–
}