Voimavarojen ollessa tiukoilla, koetaan: mielialan muutoksia, ahdistuneisuutta, alakuloisuutta, levottomuutta, unihäiriöitä sekä huolestuneisuutta. Tällöin on aika kysellä itseltään, ”onkohan nyt kaikki muumit laaksossa ja kaikki asiat kunnossa” ja varsinkin, kuinkas nyt sitten tulisi toimia?

Elämänkulku ja etenkin työelämä on täynnä muutoksia. Kaikissa, pienissäkin positiivisissa tai negatiivisissa muutoksissa, on varauduttava aina jonkin asteiseen kriisiin. Muutokset vaativat aina aktiivista sopeutumista ja ottavat oman aikansa.

Stressiä aiheuttavat molemmat, työn liian vähäiset tai liian suuret haasteet. Työn vaativuuden sopivuus on työtyytyväisyyden avain. Tarvitsemme positiivista stressiä. Positiivinen stressi on voimavara. Se tuo virettä ja kohottaa laadullista työskentelyä, mutta pitkittyvä kova ahdistuksen kierre aiheuttaa ongelmia. Liian vähäiset haasteet ja helppous saattavat vaania mm. kiivaasta työrytmistä eläkkeelle jäävää. Helppous latistaa energian ja vireen keskittyä asioihin.

Kohtuullinen ja lyhytaikainen stressi usein vain lisää tarkkaavaisuutta sekä keskittymis- ja suorituskykyä, mutta kun stressi jatkuu liian pitkään ja on liian voimakasta, ihmisen psyykkinen toimintakyky alenee. Tätä on vaikea itse tunnistaa. Pitkään jatkunut stressi tuo mukanaan unettomuutta, keskittymiskyvyttömyyttä ja muistivaikeuksia.

Geeni- ja lähisuvun käyttäytymis- sekä asenneperimä vaikuttavat stressiherkkyyteen. Kuten eräs hyvä ystäväni usein hokee, että vanhempien ja isovanhempien käyttäytymismallit periytyvät kolmanteen sukupolveen asti. Asiat muodostuvat tällöin vaikeiksi, jos ne vuosikymmenien vanhat ajatus- ja toimintamallit eivät taivu muuttuneeseen maailmaan ja maailman meno se vaan muuttuu koko ajan.

Stressin sietäminen on hyvin yksilöllistä ja riippuu henkilön yleisestä elämäntilanteesta, mutta onko stressiä ylipäätään siedettävä? Voisiko stressin lähteille tehdä jotain? Lyhytaikaisen stressin purkamisessa auttavat arkiset konstit: liikunta, säännöllinen ja terveellinen ruokavalio, riittävä uni, harrastukset ja hyvät ihmissuhteet. Hyvä on muistaa se, että pelkkä passiivinen lepo, TV:n tuijotus ei auta lainkaan, vaan synkistää tilannetta.

Työssä koettu stressi ei niinkään aina aiheudu pelkästään työn liiasta määrästä vaan enemmänkin psykososiaalisesta työilmapiiristä, työn teon vapaudesta ja mahdollisuudesta tai tarkemmin mahdottomuudesta vaikuttaa omaan työhön. Tärkeintä on puhua välittömästi tilanteesta työnantajan kanssa.

Yksinkertaisia rentoutumistekniikoita ei kannata vähätellä. Keskittyminen hengitykseen, kuten ulos ”hengityksen kuuntelu” tai lihas-jännitys-rentoutus ovat käyttökelpoisia menetelmiä nukahtamis- tai univaikeuksiin.

Ajattelutavan muuttaminen voi olla merkittävä muutos. Toinen ystäväni uskoo, että tulee käyttäytyä niin kuin haluat tuntea (”Act the way you want to feel”). Tällä hän tarkoittaa sitä, että mikäli haluan olla hyväntuulinen, niin minun täytyy ensin itse käyttäytyä hyväntuulisesti. Positiivisuus kasvattaa hyväntuulisuutta sosiaalisessa ympäristössäni, hän väittää. Kokkeileppa, pitää paikkansa tai kokeile ensin huonotuulisuutta, mitä se saa työpaikkalla aikaiseksi.

Olennaisinta stressin hallinnassa on se, että jossakin on tapahduttava muutos.