Viime lauantaina, Tukholman Maratonilla, en tainnut olla ainoa, joka kärsi lihaskrampeista. Itseasiassa, tarkempi määritelmä omiin juoksunaikaisiin pohjehaittoihin on pidentyneet lihassupistukset, lihaskouristukset. Näissä pidentyneissä lihassupistuksissa olin onnekas, ettei ne vaihtuneet äkilliseen lihaskramppiin.
Lihaskouristukset voivat aiheutua eri suojaravintoaineiden tai maksan ja lihaskudoksen glykogeenin vähäisestä määrästä. Suojaravinteet, jotka osallistuvat motorisen yksikön toimintaan ovat natrium ja kalium sekä magnesium ja kalsium. Kotimaisten lääkärin tietokantojen mukaan, niin kuin myös amerikkalaisten lääketieteen lähteet korostavat natriumin ja kaliumin tärkeyttä ennalta ehkäisyssä ja yhteyttä lihaskouristuksiin. Päinvastoin, kuin yleisessä keskusteluissa, korostuneesta magnesiumin nauttimisesta ei ole saatu lääketieteessä kiistatonta ja luotettava näyttöä kramppien ehkäisyyn, vaikkakin nimenomaan magnesiumin uskotaan ennaltaehkäisevän krampaamisen.
Kehon nestemäärällä näyttäisi olevan suuri merkitys. Yleistä onkin, että hellemaratoneilla lihaskouristelua ilmenee. Nesteytys ennen maratonia on kaksiteräinen miekka. Se on pakko tehdä, juoda em. mainittuja mineraaleja sisältäviä juomia. Veren natriumin pitoisuus liittyy tiiviisti elimistön veden määrään. Jos vettä kertyy elimistöön liikaa, nesteet laimenevat, mikä näkyy natriumarvon pienenemisenä (Lääkärikirja Duodecim, 2008). Jotkut uskovat merisuolan merkitykseen. Suolan käyttö ei kuitenkaan vaikuta veren natriumpitoisuuteen käytännössä mitään, koska munuaiset pystyvät tehokkaasti säästämään tai erittämään pois natriumia (Lääkärikirja Duodecim, 2008), mutta tuntuisi tällöin kumminkin loogiselta seuraavan kerran nauttia muutamia hippuja karkeaa merisuolaa viimeisien kahden, kolmen päivän aikana ennen maratonsuoritusta.
Itse tankkasin natriumia, kaliumia, kalsiumia ja magnesiumia sisältäviä lisäravinteita ja Gatorade -juomia ennakkoon. Gatorade oli uusi tuttavuus ja tämänkertaisen, vähäisen kokemuksen jälkeen voin sanoa sen olleen iso virhe, se oli ensimmäinen ja viimeinen Gatorade jauhepurkkini. Mineraali- ja nestetasapino piti siis olla optimoitu, mutta silti kouristelua. Kumma juttu. Toki energia- eli glykogeenitasot vähenivät, jota yritin tasapainottaa uudella Maximin magnesiumia sisältävällä hiilihydraattigeelillä. No dice, ei mitään apua, vaan tällöin kouristukset nimenomaan alkoivat. Miksi?
No spekuloidaan. Äkillinen hiilihydraattimäärä nostaa välittömästi insuliinitason korkealle, jonka seurauksena tulee rasva-aineenvaihdunnan totaali salpaus. Tällöin lihaksiin ei pystytä mobilisoimaan lainkaan rasvaa energianlähteeksi. Samanaikaisesti hiilihydraattivarannot käyvät ehtymään yhä vauhdikkaammin, koska se on sillä hetkellä ainut energianlähde, koska rasvat ovat “tiltissä”. Melkoinen ongelma, hiilareita tulisi saada, mutta jos kaadat sitä sisään vahvana annoksena, aiheuttaa se prosessin, jossa kuluu entistä nopeammin “hiilareita”. Tämä kramppailu on esiintynyt minulla aivan samalla tavoin, geelien jälkeen, maantiepyöräilyssä. Pitäisikö jo uskoa, että “vaihda jätkä menetelmää”. Pysy laimeissa maratonjärjestäjien tarjoamissa urheilujuomissa.

RECENT COMMENTS