Archive for the 'MIELI' Category

05
Feb
09

Elämän tarkoitus?

Mikä on elämän tarkoitus? Millä on merkitystä elämässä? Aristoteles tuumaili, että se olisi onnellisuus? … että terveys, rikkaus, valta, kauneus olisivat vain tärkeitä, koska ihminen uskoo niiden tekevän onnellisiksi. Se, millä on merkitystä, on hyvin henkilökohtaisesti koettu asiain merkitys. “It’s the little things … ” niin kuin usein kuuluu kokeneempien sanovan. Maslowin mukaan, se on “self actualization” l. itsensä luova toteuttaminen. Se, että voi täysillä tehdä sitä mikä innostaa ja mitä osaa tai oppii tekemään. Tämä edellyttää muiden alhaisempien tarpeiden tyydyttymistä, kuten turvallisuutta, läheisiä, toisen ja itsensä arvostamista, jne. Humaaninen näkökulma korostaa vapautta ja vastuuta, jne. Miten nämä toteutuvat arjessa, opiskellessa, työtä tehdessä, eläkkeellä ollessa? Vapautta mistä? Toisten odotuksista? Omista toiveista ja tavoitteista?

Onnellisuuden kohtaaminen? Miten olla onnellinen? Eikö elämä olekaan itsensä haastamista, kepillä jäiden kokeilua, epäonnistumista ja onnistumista, irtiottoa ja riskinottoa, rauhoittumista, rauhallisuutta, hiljaisuutta, ystäviä, rakkaimpia, rakkautta? On sanottu, että kun juopuu, käsittelee rahaa tai suuttuu, niin silloin kuulemma ihmistä mitataan, mikä hän on oikeasti naisiaan ja miehiään. Itsensä hallinnastahan  ja arvoista varmaankin on pitkälti kyse.

Olisikohan turvallisuuden tunteella mitään asiaa tähän pohdintaan. Kerran eräs poliisitalon ihminen sanoi, että kansalaisten turvallisuuden tunne on yhteiskunnan suurin harha. “Ihan missä vain, milloin vain saattaa vaikka sattumalta käydä todella huonosti”. Totta haasteli, sanoisin minä. No, onko se onnen hoksaaminen tässä ja nyt sittenkin se juttu.

Onnellisuutta ja itseluottamusta on myös tietynlainen kyky pidättäytyä. Se, että on kyky pidättäytyä turhasta kamppailemisesta tai tyhjästä uhoamisesta. Se, ettei koe vakauttaan heilauttavan sekään, jos yritetään provosoida. Eikä koe tarvetta uhota silloin, kun se ei ole tarpeen eikä sellaisilla asioilla, joilla uhoamisella ei saavuta mitään.

24
Sep
08

KAUHAJOKI, JOKELA, MYYRMANNI

Pisa-tutkimuksissa saadaan huipputuloksia, mutta joidenkin nuorten kokemusmaailman todellisuus näyttäisi olevan aivan toista.

Tänään kysellään miksi, miksi, miksi? Pohditaan mistä oikein on kyse? Tässä joitain  rakennusmateriaaleja prosessikarttoina motiiviteorioiden muodostamiseksi:

Koston prosessi:

1. henkilö tuntee tulleensa henkilökohtaisesti loukatuksi ja häpäistyksi

2. hänelle kehittyy tarve antaa samalla mitalla takaisin

3. suunnitelma kehittyy (tajunnallisesti tai alitajuisesti)

4. aika kuluu (jopa vuosia)

5. koston toteutus, pyrkimys päästä tasoihin

-> Kostossa yleisenä ongelmana on se, että kostava henkilö ei usein koe koston riittävän, hän ei koe pääsevänsä tasoihin, vaan tahto antaa samalla mitalla takaisin säilyy, suunnitelma kehittyy (vaikka alitajuisesti), aikaa kuluu ja toteutus toistuu.

~

Egotismin prosessi:

1. henkilölle saattaa kehittyä tarve olla oikeassa, ”feel special”

2. tähän vaiheeseen liittyy moninainen suvaitsemattomuus

3. tämä usein johtaa suhteiden katkaiseminen muihin

4. tähän liittyy oman aseman puolustaminen hinnalla millä hyvänsä

5. voimakas puolustautuminen usein katkaisee suhteet muihin, joka johtaa yksinäisyyteen

~

Vihan prosessi:

1. huomiotta jääminen

2. torjutuksi tuleminen

3. eristäytyminen

4. fyysinen tai psyykkinen väkivalta

5. tuho (itsensä, - ja muiden tuho). Tuho usein on psyykkinen, mutta voi olla myös (lisäksi) fyysisluonteista.

~

Ei asekielto eli Gun Control ei ole muualla maailmassa ratkaissut ongelmia. Ensiaseostokontrolli ruutiaseiden kohdalla voi olla tarpeellinen tukitoimi, mutta lapsiperheiden tukeminen on avain asemassa, kun suunnitellaan tulevia ehkäiseviä toimenpiteitä.

Lapsiperheiden tukeminen painopistealueeksi

~

21
Sep
08

TEMPERAMENTTI, STRESSI JA ELÄMÄNHALLINTA

SUOSITTELEN:

Teos: TEMPERAMENTTI, STRESSI JA ELÄMÄNHALLINTA
Tekijä: KELTIKANGAS-JÄRVINEN, LIISA
1. painos • SID 
ISBN: 978-951-0-34259-6 114 s. 

Suomalainen.com hinta: 34,00 €

 

 

http://www.terveysportti.fi/ltk/ltk.naytaartikkeli?p_artikkeli=ttl00381

20
Sep
08

AIVOT JA ONNELLISUUS

Juhani Juntusen neljä vinkkiä kohti onnea ovat:

1. Aivoja kannattaa käyttää, sillä työ on parasta aivojumppaa. Kirjoita – vaikka blogia, mieti – suunnittele, opettele uutta – vaikka kitaran soittoa. Linjatyössäkin voi pistää aivot liikkeelle ajattelemalla muita asioita.

2. Suojaa aivosi turhilta riskeiltä. Käytä kypärää.

3. Säästä aivosi huumeilta ja tupakalta. Kohtuullisesti käytettynä alkoholin on havaittu jopa parantavan ajattelua.

4. Pidä aivoistasi huolta. Pyri positiivisuuteen – vaikka pakolla. Nyrkkeilyä lukuunottamatta kaikki harrastukset ovat hyväksi aivoille: kuten kitaran soitto, liikunta, kuorolaulu, kirjallisuus, … Nuku tarpeeksi, jotta aivot saavat rauhassa järjestellä tietoa. Älä rappeuta aivojasi valvomalla.

Juntusen koko haastattelu AAMULEHDESSÄ

06
Aug
08

TYÖSTRESSIN HALLINTA

Työstressiä näyttää helpottavan myös muun elämän järjestäminen niin, etteivät työasiat saa liikaa painoa

taloussanomat.fi Taloussanomat kysyi lukijoiltaan työstressistä

Lääkkeeksi stressaajille he tarjosivat muun muassa lenkkeilyä ja tiheää työpaikan vaihtoa. Uudelle työntekijälle eivät työt ehdi kasaantua.

- Ensiksikin tuosta viimeisestä, aika hauska, mutta vakavasti: muutos on aina kriisin paikka, uuden opettelu vaatii aina melkoisesti panostamista, lisää stressiä?

- Voisiko yleensä harrasteet, kuten liikunta ja musiikki auttaa. Fyysisesti eri tehotasoilla kuormittava liikunta, instrumentin soitto ja kuorolaulu on yhdistetty mielenkasautumien purkuun, stressin hyvään ennaltaehkäisyyn.

Työterveyslaitoksen johtavan psykologin Sirkku Kivistö suosittelee työn ja vapaa-ajan erottamista joka päivä tietyin rutiinein, esimerkiksi vaihtamalla kotivaatteet päälle.

- Entä harrasterutiinit? Lenkkeily voi rytmittää ja “raidoittaa” vapaa-aikaa. Päivittäinen liikunta ja musisointi voi olla elämänrytmin kiskot, perusrunko, joka pysyy samankaltaisena, vaikka ympärillä asiat ovatkin muutoksen turbulenssissa.

- Kaikki itsensä toteuttaminen, joka innostaa ja merkityksellistää elämää voi onneksi saada enemmän painoa omassa mielessä kuin työasiat.

TALOUSSANOMIEN LUKIJAKOMMENTTI: No problems, vuodessa on 8760 h, josta työaikaa keskimäärin n. 1700 h. Vapaa-ajasta tulee enemmän ongelmia.

22
Jul
08

KUORMITTAMISEN OPTIMOINTIA

Fyysistä ja psyykkistä ylikuormitusta, kuten stressiä ja masennusta, voidaan ensi vuonna ennakoida ja todentaa hyvin nopeasti ja vaivattomasti Sotkamossa kehitteillä olevalla sylkimolekyylimittarilla, tulokset saadaan hetkessä esim. kännykkään (Helsingin Sanomat 2008). Tämä kannettava laite tulisi mittaamaan kymmentä eri molekyyliä, joita erittyy erillaisissa tulehdus- ja kuormitustilanteissa. Laite tulisi olemaan terveydentilamme “sykemittari”, voimme saada dataa terveydestämme ja ennakoida suorituskykyämme päivittäin. Wau, mikä työnantajan riistoväline työntekijän suorituskyvyn maksimoimiseksi. Hienoa! ;)

Kuvittele, miten upeaa nähdä toimistoväki syljeskelemässä kannettaviin analysaattoreihin, jotta “kestääks mun psyyke ja terveys vielä puskea toi juttu ja jäädä ylitöihin“?

Todellisuudessa laite on välitön tunnistusväline nopeaan avun tarpeeseen ja toivon mukaan myös saantiin. Huikea edistysaskel stressin ja masennuksen hoitotarpeen ymmärtämiseen.

11
Jul
08

KOETUT HAASTEET

Miksi ihminen hakeutuu haastellisiin tilanteisiin, – jo pienestä pitäen? Miksi Linnamäki säilyttää suosionsa sukupolvesta toiseen, – pikku killenä asuin Lintsin vieressä. Viime viikolla kuulin mielipiteen, että: Ilman haasteita ja jännittävää epävarmuutta, elämä olisi vain pelkkää TV:tä, – pelkkää passiivista apatiaa. Kun haasteet ja osaamisen taso kohtaavat, päästää hurmokseen, the flow -tilaan.

Toisaalta pelosta Franklin D Rooseveldt sanoi, että: There is nothing to fear but fear itself. One could argue that there is really no point in fearing fear although many people do, or at least the feeling of fear, but we certainly seem to have managed to find plenty of new things to fear as we release or remove old ones.

Entä, jos oppii rentoutumaan, eikä keskity pelkäämisen pelkoon, vaan fokusoituu tekemiseen? Ympäröivät positiiviset stressitekijät lisäävät fokusointi-ilmiötä ja helpottavat elämänhallintaa (Tammisuo 2007). Kiipeilyyn liittyy mielestäni jotain tämän suuntaista välillistä kehitystä. Kävimme kesäretkellä kehittämässä itseämme vuorilla Ruotsin ja Norjan rajaseudulla Kebnekaisella.

Poikain Kesäretki ‘08 oli varsin onnistunut, lounastauko 250m:ä paksulla jäätiköllä.

-

Toisaalta katsoppa mihin toteamukseen leffa The Wanted ( 2008 ) loppuu?

04
Jun
08

STRESSI JA MEDITAATIO

Jon Kabat-Zinn

29
Feb
08

AIKAA ON IKUISUUTEEN, MUTTA ENERGIAA VAIN RAJALLISESTI

1) Ensinnäkin, onko stressissä ja stressinhallinnassa enemmänkin kyse energian eikä ajan hallinnasta. Kyse pikemminkin siitä, mihin energiani suuntaan, kuin siitä, ettei aika vain tunnu riittävän kaiken tekemiseen. Pitäisikö valikoida tätä kaikkea tekemisen määrää, -valita, mihin oikein energiani suuntaan? 2) Toiseksi, Harvardissa väitetään, että energian suuntautumisen lisäksi stressinhallintaan vaikuttaa, ei vain fyysinen, mutta myös kognitiivinen kondis, ajatuksen juoksun fitness. Kuinka hyvin mielemme jaksaa raksuttaa, tsempata eli kyseessä on keskushermoston suorituskyky. 3) Kolmanneksi pidetään merkittävänä omien vahvuuksien mukaista etenemistä. Sen sijaan, että jään surkuttelemaan sitä, mikä ei nyt taas kulje ja mitä ei nyt vaan tule tai ole olemassa, pykisin maksimoimaan ne mahdollisuudet, jotka ovat toteutettavissa. 4) Neljäntenä piirteenä pidetään sitä samaa mitä mm. Ville Valo pitää tärkeänä, omaa porukkaa, omaa bändiä. Villen työyhteisö, bändi auttaa ja innostaa toisiaan. Bändin tulee olla hyvässä kuosissa.

Mikä oman porukkasi kondis on?





Blog Stats

  • 94,579 views

Jukka Tammisuo

Teaching wellness counseling, focusing on:
- Healthy living
- Nutrition | Diet
- Stress reduction
- Group dynamics | Relationships
- Endurance physiology
- Outdoor activities | Climbing, Running, Cycling, Kayaking

_______________

M.Sc., M.Ed.
Tanhuvaara Sports Institute
Tanhuvaaran Urheiluopisto
Savonlinna, Finland
________________

5000m FIN National Champion, 13:46.53, 1992

Archives

Watch videos at Vodpod and other videos from this collection.
free counters

Email Subscription

Enter your email address to subscribe to this blog and receive notifications of new posts by email.