tammisuo.fi

Kansanedustaja Olli Nepponen
Puhe Tanhuvaara 90-vuotta juhlassa
Savonlinna 10.11.2007

Arvoisat juhlavieraat, hyvät tanhuvaaralaiset, hyvät naiset ja herrat

“Kun mieluisa velvollisuuteni on tänä hetkenä Tanhuvaaran johtokunnan puolesta julkituoda tervetuliaistoivotuksemme Teille, jotka olette saapuneet Tanhuvaaran korkean kurkihirren alle, sykähtää sydämeni ilosta saadessani nähdä näin lukuisan joukon Tanhuvaaran ystäviä tänne saapumisellaan todistavan kannattavansa ja ymmärtävänsä ei ainoastaan voimistelukodin tärkeyttä, vaan myös panevansa arvoa sille työlle, jota jo monia vuosia on asiamme eteen tehty.”

Näiden silloisen johtokunnan puheenjohtajan Lilli Vuorelan kesäkuussa 1922 pidetyn Tanhuvaaran vihkiäisjuhlan tervetulotoivotuksen sanojen myötä minulla on nyt ilo ja kunnia toivottaa teidät arvoisat vieraamme lämpimästi tervetulleeksi opistomme 90-vuotisjuhlaan tänne Kaartilanrannalle. Tanhuvaara on kulkenut pitkän tien niin ajallisesti kuin maantieteellisestikin yhdessä itsenäisen Suomen kanssa kokien sen ilot ja surut. Kun itsenäisyytemme juhlavuoden tunnus on Me, niin opistomme osalta se on “Me tanhuvaaralaiset” kertoen siitä yhteisestä tunnesiteestä, jota useimmilla juhlamme osallistujista ja suurella joukolla täällä käynneistä on.

Tanhuvaaran historian alku on kiinteä osa suomalaisen naisvoimistelun syntyä ja kehitystä. Naisvoimistelun toimintaan liittyen todettiin erityisesti maaseudulla vallitseva suuri puute pätevistä voimistelujohtajista ja myös liikuntapaikoista. Voimistelujohtajien kurssien vakiinnuttamiseksi syntyikin Suomen ensimmäinen liikuntaopisto Varala vuonna 1908 Tampereelle.

Viipurissa 1900-luvun alussa toimineen ruotsinkielisen voimisteluseuran alaosastoksi perustivat suomenkieliset oman osastonsa, jonka pohjalta 1903 perustettiin Viipurin Suomalaiset Naisvoimistelijat. Tämän Viipurin Naisvoimistelijoiksi nimen muuttaneen seuran piirissä virisi ajatus oman voimistelu- ja kesäkodin perustamiseksi. Se johtikin vuosien jälkeen kesäkuun 11. päivänä 1917 pidetyssä kokouksessa yrityksen Karjalan Naisten Voimistelutalo Osakeyhtiö perustamiseen. Keisarillisen Suomen senaatti vahvisti yhtiöjärjestyksen 10. marraskuuta 1917 ja näin Suomen toiseksi vanhimman liikuntaopiston alku oli sinetöity vain kuukautta ennen Isänmaamme itsenäistymistä.

Opiston sijoituspaikaksi valikoitui Viipurin Pappilanniemi ja nimeksi kilpailun jälkeen päätettiin Tanhuvaara. Nimen etuosa Tanhu edusti monipuolista voimistelu- ja liikuntatoimintaa, jota tultaisiin tulevina vuosina harjoittamaan. Vaara puolestaan kuvasi opiston jylhää luontoa. Perustamisen jälkeinen aika oli voimakasta rakentamisen ja toiminnan kehittämisen aikaa, joka keskeytyi talvisodan syttymiseen. Opiston rakennukset tuhoutuivat tulipalossa 1940 ja kun jatkosodan päätyttyä alue jouduttiin luovuttamaan, oli Tanhuvaara koditon.

Opiston sekä sen tukijoiden ja ystävien elämänilo ja –tahto ei kuitenkaan sammunut ja monien vaiheiden jälkeen paikaksi löytyi tämä Suurjärven Kaartilanrannan kylä Säämingissä sijoittuen aluksi sodan aikaisen upseerikylän rakennuksiin. Tanhuvaara istuu hyvin tähänkin ympäristöön luontonsa puolesta. Onhan tässäkin Purnuvuori moninaisine luontokohteineen.

Tanhuvaaran historiassa alkoi jälleen uusi opistomme toinen kehittämisen ja rakentamisen aika, joka jatkuu edelleen osoittaen Tanhuvaaran elinvoimaisuutta ja uudistamiskykyä. Kun katsoo historiaa vuosilukujen osalta, on lähes vuosittain valmistunut jotain uutta. Tämän kehitystyön rakenteelliset tulokset ovat meidän kaikkien nähtävissä. Samalla on myös opistomme omistaman maa-alueen koko kasvanut noin 60 hehtaariin. Näiden kehittämisen vuosien aikana tapahtui myös omistamisen osalta muutos, kun Tanhuvaara Oy:n tilalle tuli Tanhuvaara säätiö vuonna 1952.

Rakennustöiden kanssa rinnan oli myös aloitettava voimistelukurssien järjestäminen, joista ensimmäinen oli heinäkuussa 1950. Uusien tilojen valmistuttua kurssien määrä vähitellen lisääntyi toiminnan keskittyessä kesäaikaan. Ympärivuotinen toiminta pystyttiin aloittamaan vuonna 1967, kun ensimmäinen 3 kuukautta kestävä liikunnanohjauskurssi toimeenpantiin. Vuonna 1971 nähtiin sitten se ihme, että ensimmäiset miesopiskelijat tulivat Tanhuvaaran 3 kk:n kurssille. Muutos oli alkanut.

Kolmas tärkeä historiamme vaihe tapahtui 1.9.1972, jolloin opistomme hyväksyttiin voimakkaiden ponnistelujen jälkeen urheiluopistolain alaisuuteen. Muutoksen myötä nimi muuttui Tanhuvaaran Urheiluopistoksi. Ratkaisu antoi opiston toiminnalle ja kehitystyölle entistä vankemman taloudellisen perustan samalla kun se tuli myös vahvan lakiin perustuvan ohjauksen piiriin. Tällä kaikella on ollut myönteinen vaikutus opistomme kehittymiselle. Tanhuvaaran Urheiluopisto on aina ollut taloutensa osalta ja muutenkin erinomaisesti hoidettu ja kuuluu opistojemme kärkeen. Kiitos tästä kuuluu henkilöstöllemme mutta myös vastuunsa tunteville luottamushenkilöille vuosien varrella.

Tänään hyväksytyn ensi vuoden toimintasuunnitelman mukaan Tanhuvaaran tavoitteena on olla liikunnan erikoisosaamista ja liikunnan vaatimia olosuhdetekijöitä tarjoava liikunnan ykkösoppilaitos Itä-Suomessa.

Ammatillisen koulutuksen toisen asteen tutkinto – liikunnanohjauksen perustutkinto on tärkein tuotteemme. Tällä hetkellä aloituspaikkoja on 20 ja yhteensä 60 opiskelijaa on suorittamassa tutkintoaan. Opiston tavoitteena on nostaa aloituspaikkojen määrää 20:stä 30:een, jolloin opiskelijapaikkojen määrä kasvaisi 90:een asteittain vuodesta 2009 alkaen.

Tanhuvaara tulee myös hakemaan lupaa ammatillisen aikuiskoulutuksen järjestämiseen 2010 alkaen. Näiden kummankin hankkeen osalta olemme saaneet vahvan tuen Itä-Suomen lääninhallitukselta ja Etelä-Savon maakuntaliitolta. Katseemme suuntautuukin nyt Opetusministeriön suuntaan myönteisten päätösten toivossa. Ne ovat tärkeitä opistomme tulevaisuudelle.

Kurssitoimintamme on jatkuvan kehitystyön kohteena. Siellä ovat mukana kilpaurheilijoiden valmennus- ja koulutusleirit, kunto- ja harrastusliikuntakurssit, ikääntyneiden virkistysliikuntakurssit erityisesti sotiemme veteraanit esiin nostaen, jääurheilu sekä valmentaja- ja ohjaajakoulutus.

Vaikka olemme jatkuvasti rakentaneet niin tarve jatkuu edelleenkin. Kovimmin se kohdistuu majoitustiloihin, jotka tarvitsevat uudistumista ja lisäkapasiteettia. Tilamme ovat ajoittain täysmääräisessä käytössä, mikä asettaa rajoja kasvulle.

Tulemme aloittamaan vahvan kehitystyön ensiksi alkaen alueemme yleissuunnitelmasta jatkaen sitä sitten yksityiskohtaiseen suunnitteluun tavoitteena nopeastikin lisäkapasiteetin rakentaminen. Tämä kehitystyö liittyy kiinteästi myös tavoitteisiin olla osana Savonlinnan seudun matkailullista palvelutoimintaa, jolle uskomme löytyvän kysyntää. Myös päätökset loma-asuntoalueen rakentamisen jatkamisesta ovat edessä.

Vierivä kivi ei sammaloidu koskee myös opistoamme. Olemmehan myös Savonlinnan alueella merkittävä työnantaja noin 45 työpaikalla. Kehitystyöhön tarvitsemme kaikkien osapuolten tuen, jota uskomme löytyvän ja jota olemme aina saaneet unohtamatta myöskään rajanaapureitamme.

Tanhuvaaran kehittyminen on vaatinut vahvoja tekijöitä ja osaajia. Olemme olleet iloisia ja onnekkaita pystyvästä henkilökunnasta, joka on ollut onnistumisen elinehto. Sen lisäksi meillä on olut vahva ja sitoutunut luottamushenkilöstö. Yhteistyöllä on päästy hyviin tuloksiin. Vahvojen naisten vaikutus on ollut merkittävä ja keskeinen. Kaikkia nimiä en voikaan nostaa esiin – heitä olisi paljon. Ensimmäisenä välitän opistolle ja teille kaikille lämpimät onnittelut ja terveiset kunniapuheenjohtajaltamme Marjatta Väänäseltä. Hän ei esittelyä kaipaa. Hän soitti minulle ja pyysi välittämään terveisensä valittaen estettä.

Seuraavaksi haluan kutsua tänne kaksi vahvaa naista Asta Salokanteleen, opistomme ensimmäisen johtajan ja pitkäaikaisen talouspäällikön sekä Maija Sorjosen, opistomme ensimmäisen rehtorin, meidän Maijamme, jonka kädenjäljet näkyvät vielä pitkään. On täällä ollut vahvoja miehiäkin. Heistä haluan kutsua tänne eteen Leo Turusen, 17 vuotta opistomme ja säätiön hallituksen puheenjohtajana toimineen.

Ja tietenkin uuden rehtorimme Taina Korellin, josta odotamme jälleen vahvaa vaikuttajaa vastaamaan tulevaisuuden haasteisiin.

Haluan päättää Liisa Orkon Tanhuvaaralle 1968 kirjoittamiin sanoihin

“Anna meidän vapautua arjen pölystä
korkean kattosi alla, jossa kukaan ei kysy
mistä olet, kuka olet.
Kukoista ja laajene,
avarra porttisi tuhansien viivähtää vaaroillasi.”

Arvoisat juhlavieraamme. Me ja koko Tanhuvaaran henkilökunta toivotamme teidät lämpimästi tervetulleeksi 90-vuotisjuhlaamme.