Pienienkin, kuten Skandinaavivuorten suuruutta on vaikea suhteuttaa. Kebnekaisen Sydtoppenilla (vasemmalla ylhäällä olevan lumen päällä) on kaksi köysistöä. Näetkö ne? Katso tarkasti. Sinne olemme matkalla, kiipeämme sinne kiertämällä koko vuoren oikealta ylös Nordtoppenille ensin. Päivän liikuntatuokio alkoi aamusta klo 9.15 Fjällstationilta ja loppui klo 2 yöllä. Rapee 17h:n päivä, sanoi Toni.

Tämän kuvauksen tarkoitus on omalla pienellä tavallaan informoida, innostaa ja toivottavasti auttaa Kebnestä kiinnostuneita, sinne kiipeilymatkaa suunnittelevia. Teimme kesäretkemme heinäkuun toinen viikko tarkoituksena kiertää Kebnekaise ympäri huippujen kautta.

Tämä kuvaus, niinkuin eivät muutkaan sivut pyri millään tavoin korvaamaan tai vähentämään mitään koulutusta, jossa kehitetään kiipeilyyn vaadittavaa osaamista. Vuorikiipeilyyn liittyy aina mahdollinen loukkaantumisen ja kuolemanriski. Tämän kaltaisen kesäretken toteuttaminen ei onnistu ilman riittävää osaamista ja kokemusta. Kebnekaisekin on pienuudestaan huolimatta vuori, – ei mikään minigolfrata.

Poijat kesäretkellä

-

Olimme edellispäivänä ajaneet reilut 1000km, yöpyneet teltassa Nikkaluoktassa. Söimme aamiaisen Nikkaluoktan kafeteriassa ja lensimme aamulla Fjällstationille. Aamusta asti sää oli erinomainen: kirkas ja pilvetön taivas, aurinkoa taivaan täydeltä. Saavuttuamme Fjällstationille, tutustuimme keskuksen palveluihin, aikatauluihin ja hintatasoon, kaikki näyttivät osuvan viitteelliseen suunnitelmaamme. Iskimme 30kg:n rinkat selkään ja suuntasimme Tarfalan polkua ylös, kohteena Storglacier. Kesäretkemme alku oli jo sään puolesta erinomainen. Lämpötilan nousun tunsi matkalla Fjällstationilta Storglacieirille 770m:stä 1400m:iin, gorehousuissa. Lämmintä oli. Yritimme pitää nestetasapainomme jossain tasossa juomalla tasaisin välein. Vieressä kulkevasta koskesta täyttelimme juomapulloja. Kiersimme Tarfalan pikkusillan kautta, kun ilmeisesti emme aivan hiffanneet voimalan kohdan ylitystapaa, matkaa kertyi 8-9km. Teltta pystyyn, heti kun jäätiköltä löytyi railoton alue sondailun jälkeen. Lounaan jälkeen lähdimme hyödyntäämään vallitseva, – aivan mieletön sää. Aurinkoa täysillä, pilvetön taivas ja ihmeellisesti, – aivan totaalisesti tyyni, tuuleton sää! Tavoitteena oli tässä harvinaislaatuiseessa säässä, kiertää Top Tour, Kebnekaise ympäri syd- ja nordtoppenien kautta, yöauringossa. Midnight sun at midnight sydtoppenin huipulta.

Fjällstationin käyttöaste on kesäaikana tod. vilkas. Vaeltajat ympäri maailmaa suuntaavat päivittäiset mountain walking’nsa laaksoihin, vaaroille ja vuorille.

-

Jäätiköt tuottavat valtavia määriä vettä, lähes yhtä paljon kuin meillä oli varusteita. Takana Tarfalan asema.

-

Kahdestaan eteneminen on nopeaa ja vaivatonta. Pidimme köyden välin jäätiköllä 12-15m:ssä ja ylhäällä reiteillä 20-25m:ssä, paitsi kalliopätkällä käytimme välillä koko köyden pituutta, kun kiipesimme normaalilla “ykkönen kiipeää – kakkonen varmistaa” -staililla. Joissain hyvin selvillä ja helpoilla reitin kohdilla ja jäätiköllä “short ropesimme” brittityyliin jopa vain 2-3m:n välillä, pitäen tod. tiukan “coilin” kädessämme, jotta eteneminen oli mahdollisimman nopeaa ja jotta pystyimme juttelemaan normaalein äänenvoimakkuuksin. Käytimme köytenä erittäin kevyttä 9.2 Bealin Jokeria. Kaikki sujui hyvin.

Halspasset on helppo ja nopea lumireitti nousta, meiltä meni aikaa reilu tunti. Halspasset ei tarvitsisi varmistuksia lainkaan, mutta treenailimme lumivarmisteiden käyttöä silloin tällöin. Kivet paukkuivat ja ropisivat Halspassetin oikean puoleiselta seinämältä alas, ilmeisesti varjon puolen lämpötilan lasku sai kivet liikkeelle, mutta ei ne olleet onneksi lähelläkään meidän päitä. Vaellushakut ovat koko tälle reitille mukavammat kuin putoushakut, jotka meillä oli myös teltalla Pallinsia varten. Halspassetin päällä kohtasimme Killan jäätikkökurssin köysistön, jonka oppaana toimineen Juha Ohtosen ja köysistön muiden jäsenten kanssa heitimme hiukan juttua. Juha kertoi, että Killalla oli 48 asiakasta ja 13 ohjaajaa reisussa. Erittäin hyvä suhde, enintään viiden hengen köysistöt. Söimme ja tankkailimme juomaa kaikessa rauhassa reitin päällä olevalla hyllyllä ja niin siinä myös valokuvatessa taisi kulua lähes 45 minuuttia, ennen kuin jatkoimme ylös kallioreitille.

LSVJkilta on järjestänyt jo toistavuosikymmentä uraauurtavaa alppinismikoulutusta suomalaisille. Kurssi huipentuu jäätikkö- ja vuoriosioon joka vuosi Kebnekaisella. Juha Ohtosen opissa oleva köysistö tauolla Halspassetin hyllyllä ja palailemassa päivän päätteeksi leiriin Storglacierille. Lue lisää: http://www.lsvjkilta.fi

-

Halspassetin jälkeiselle kallio-osuudelle lähdetään mm. lumen tasalta, kuvan kivikasan kulman ympäri ja sieltä reitti suuntautuu ylös kohti Nordtoppenin seutua

-

Kallio-osuus oli kiva, – jo hieman vuorimaisuutta muistuttava reitti, joka puikkelehtii ylös Nordtoppenin maisemiin. Lähtövaihtoehtoja on ainakin kaksi, toinen lumen tasalta kantin taakse ja toinen muutamia metrejä ylempää. Reitillä on riittävästi irtokiveä ja -lohkareita, joka hidastaa kiipeilyä ja vaikeuttaa varmistuksien laittoa, meillä pätkään kului lähes kaksi tuntia. Reitillä on irtotavaran lisäksi rapaa, valuvaa vettä, liukkaita lumipätkiä ja pieniä jääalueita, joihin ei kuitenkaan ohuudesta johtuen saanut jääruuvia. Koko reitin ajan saa olla huolellinen, ettei pudottele kiviä varmistajan päälle. Reitillä on muutamia erittäin ikääntyneen näköisiä lyöntihakoja, joihin on jätetty pätkä apunarua tai yms., jotta ne huomaisi, koska ruostuneina ne maisemoituvat hyvin. Haat olivat erinomaisesti sijoitettu, aina kun alkoi katsella camulle paikkaa, vieressä oli haka. Meillä oli mukana niukasti kalliovarmistuksia .4, .5, .75 ja 1 camut, joka oli välttävä välivarmistusvälineistö. Ottaisin lisää muutaman edellisiä pienempiä kiiloja ja 2:n camun, sillä muutama ankkurimme ei ollut ihan pommin varma.

Heti kun näimme lumen valtaavan enemmän alaa kuin kallio, vaihdoimme jääraudat alle ja otimme vaellushakun käyttöön. Reitin yläosassa otin lisää köyttä käyttöön, jotta pääsin varmistamaan etäämmäksi lumireunalta. Reunan alapuolella, 400m:n suoran pudotuksen jälkeen alapuolellamme oli Rabots glacier. Jotenkin halusin varmistaa, ettemme lähtisi päivän aikaan vettyneen lumen laattaliun mukana sinne. Seuraavaksi meillä oli 45 minuutin paussi toiminnassa, kun veden lirinän, lumen ja etäisyyden äänenvaimennuksen vuoksi emme kuulleet toisiamme. Paussin aikana yritimme molemmat kommukoida köyden, äänen ja vihellysten avulla. Paussi loppui viimein, kun saimme viidennellä yrityksellä puhelinyhteyden toisiimme, sillä Tonin puolella oli kentässä katve, josta ei pystynyt edes tekstiviestiä lähettämään. Vihdoin viestintäyhteyden muotouduttua, käytiin ytimekäs keskustelu: ”Varmistan”, – ”Kiipeän”. Ja helkkarinmoiset naurut ja jälkitarinat, kun Tonin pää viimein ilmestyi esiin lumimassojen takaa.

Odottelen varmistaen Tonia Nordtoppenin maisemissa ennen keskiyötä, – ja aurinko paistaa

Alla Rabots glacier

-

Toni valokuvailee Nordtoppenin lumilipan päältä, pidettiin varmuudeksi tarkkuutta yllä ja köydestä löysät pois, jos lippa olisi lähtenyt, niin mies ei

Näkymä Nordtoppenilta itään Storglacierille, jäätikön reunaan on matkaa 4km ja lähimmälle järvelle 20km

-

Nousu Nord- ja Sydtoppenille keskiyönauringossa oli poikkeuksellisen hieno. Harjanteella, niin kuin kaikkialla, oli erittäin paljon lunta. Lunta oli metrejä enemmän kuin aiemmin ollessani samoilla reiteillä. Paksut ja massiiviset lumilipat roikkuivat joka puolella, mutta olivat silti erittäin hyvässä kiipeilykondiksessa, kuten Nordtoppenin ja Sydtoppenin välinen harjanne. Harjanteella tuli vain varmistaa se, ettemme kulkeneet tyhjän lumilipan päällä. Olimme harjanteella melkolailla keskiyön aikaan, huikeat näkymät. Kaamoksen vastailmiö, The Polar sun tai Midsummer sun on nähtävä korkealta, kuten Kebnen huipulta. Toinen syy olla huippusesongin aikaan keskiyöllä Sydtoppenin huipulla on ruuhkattomuus, sillä Sydtoppenin toiselta puolelta turistit pääsevät vaikka lenkkareissa huipulle, joka senkin tuntuu olevan saavutus, jos kuuntelee päivällis- tai aamiaiskeskusteluja Fjällstationilla. Ilman jäärautoja huipulle ilmestyminen on joka tapauksessa erittäin riskejä sisältävä ratkaisu, viimeinen kuolema on kuulemma viime vuodelta, jolloin joku puolalainen oli lipsahtanut alas Björlings glacierille. Se on 500 metrin pudotus jäätikölle.

-

Harjanne Sydtoppenille oli kapeassa, mahtavan ilmavassa kondiksessa

Sydtoppenin jälkeen alastuloreitille eli Östra Ledenille

-

Östrä Ledenille oli kiinnitetty uusi vaijeri, jossa kiinnitykset ovat tiheässä, jopa 5m:n välein. Hieno lisä, onhan vuosien aikana yksinkertaisella alastuloreitillä kuollut porukkaa aivan liikaa. Kulku alas varmistetaan nauhalenkein, via ferrata style. Oli hyvin outoa nähdä puolen yön jälkeen Västrä Ledeniltä nouseva pariskunta, jälleen ilman tarvittavaa kiipeilyvälineistöä, koiran kanssa ja suuntana Syd Toppen?

Östräledenin alastulo oli laitettu vaijerilla kondikseen, meillä oli vielä köysikin kiinni, mutta ei olla totuttu irrottelemaan köyttä kesken kaiken.

-

Alas leiriimme kulkiessa, huomasimme auringon vaihtaneen puolta ja paistoi jälleen idästä, niin kuin yleensä päiväsaikaan, mutta valaisten nyt vain huiput. Jos jotkut puhuvat sinisestä hetkestä, niin tätä edelsi enemmänkin sinisen ja vaaleanpunaisen sekainen, utuinen hetki. Oli edelleen aivan tyyntä, aivan hiljaista ja aurinko vain paistoi sinisen pinkiltä taivaalta. Hyvin outo ilmiö ja samalla hieno tunne 2000 metrin korkeuksissa.

Top Tour, jos sitä siksi kutsuisi, on Kebnekaisen parasta antia, varsinkin Halspassetin jälkeinen kaltsipätkä antaa hyvän vuorimausteensa kiipeilytossuihin tottuneille. Samaan tuntumaan saa aina huippujen välisellä harjanteella. Hyvällä säällä ja kesäyöauringon paisteessa kierros on mitä kaunein, auringon ollessa päinvastaisella puolella mitä päiväsaikaan, kannattaa kokea. Kesäretki oli mitä onnistunein.

Takaisin teltalla. Mitä? Meinaako 17 tunnin urakka näkyä miesten kasvoilta, häh?

-

Palasimme seuraavana päivänä saunomaan ja suihkuun Fjällstationille, sillä pohjoisen huipun massiiviset lumilipat odottivat vain sopivaa vyöryhetkeä, täten, kun Pallins Corridor ja Nygrens Led eivät tulleet kyseeseen, ei meitä hirveästi sitten muut reitit innostaneet. Illalla Fjällstationilla söimme kolmen ruokalajin päivällisen ravintolassa, siihen liittyvine juomineen. … ja olimme hymyissäsuin, melkoisen tyytyväisiä tämän vuoden poikain kesäretken antiin. Aamulla kamat kasaan, aamiaiselle ravintolaan ja lento Nikkaluoktaan. Auton nokka kohti kotisuomea, – ja hanaa. Piipahdimme tankkaamassa Kiirunassa ja tekemässä kassillisen heräteostoksia paikallisessa urheiluliikkeen alennusmyynnissä. Lähdimme Kiirunasta klo 12.30, olimme rajalla, Torniossa klo 17.00. Nikkaluokta – Tornio väli oli siis 5½ tuntia ja 435km, joka sisälsi kauppareissun, tankkauksen ja rauhallisen savustetun poronkäristyslounaan Napapiirillä. Savonlinnaan saavuimme oopperan päättymisen aikoihin, hieman puolen yön jälkeen. Tämä etappi sisälsi yhden kahvilakäynnin ja yhden päivällisen.

-

HELIKOPTERI: NIKKALUOKTA – FJÄLLSTATION, KEBNEKAISE – NIKKALUOKTA

Helikopteri lentää aamuisin ja iltaisin Nikkaluoktan ja Fjällstationin väliä. Palvelu ja kalusto on tasokasta. Varauksen saa, vaikka soittaisi edellisiltana alla olevaan Nikkaluoktan puhelinnumeroon, suurinpiirtein lentoaikoina eli klo 9 ja klo 17 molemmin puolin. He lentävät kaikki matkustajat määränpäähänsä, niin monta lentoa kuin mahdollista. Kortti käy kuin myös eurot. Lennon voi myös varata Fjällstationin respasta. Väli on mitäänsanomaton vaellusreitiksi, varsinkin, jos sitä vertaa siihen, mitä seudulla on muuta tarjota. Kannatan, ilmastonmuutoksen uhallakin, lentämistä ja energian keskittämistä oleelliseen.

Summerflights 2011 Nikkaluokta-Kebnekaise ANGLING, HUNTING, ADVENTURE, TAXI AND SIGHTSEEING FLIGHTS We use the very latest technology, which means that we have the most environmentally friendly and quiet helicopters. The passengers also have a good view. All to make you feel safe!
	NIKKALUOKTA-KEBNEKAISEDaily trips: 2011 06 27 – 2011 09 18
To/From 11 06 27 – 11 08 28 11 08 29 – 11 09 18 Dep. Nikkaluokta 08.00 09.00 Arr. Kebnekaise 08.10 09.10 Dep. Kebnekaise 08.15 09.15 Dep. Nikkaluokta 17.00 Arr. Kebnekaise 17.10 Dep. Kebnekaise 17.15
	Price single journey, adault 800:- Price single journey, child under 12 500:- Allowed baggage 20 kg/pers Overweight: 25:-/kg Info and booking Flightbase Nikkaluokta +46 (0)980-810 00 Flightbase Kurravaara +46 (0)980-202 50
Advance seat reservation is not necessary. Tickets are available at Nikkaloukta flightbase or at Kebnekaise Fjällstation before departure.The times are only approximate and cannot be guaranteed, and they are subject to change without notice. Unbooked tours may be cancelled. All prices include VAT.

---

Kallax Flyg AB
Sikfors, Phone: +46 (0)911-25 10 30 • Kurravaara, Phone: +46 (0)980-202 50
Nikkaluokta, Phone: +46 (0)980-81 000 • Kiruna Airport, Phone: +46 (0)980-830 55

Jotain meidän kuluista ja hintatasosta:

Lento: 2 x 60€ = 120€

Aamiainen Fjällstationilla: 2€ ja Nikkaluoktassa pari euroa kalliimpi

Dinner: 20€ (Alkusalaatti, pääruoka ja jälkiruoka), juomat erikseen

Fjällstationin servicekortti saunaan ja suihkuun: 9€

Polttoaine SLN – Nikka – SLN: 80 – 100€ / hlö

Yhteensä suurinpiirtein 280€ kaikkineen, matkallakin nautittujen ruokien kanssa

-

Joko tässä innostutaan “Saturday night feveristä” tai tänne halutaan ensi vuonna uudestaan?

-

1. Kiipeilyvarustus

- Päiväreppu, 15 – 30 litranen

- Goretyyppisen housut, (softshell -housut reppuun)

- Fleecepaita, (pitkähihainen aluspaita reppuun)

- Windstopperliivi (Goretyyppinen takki reppuun)

- Buff / HED (pipo reppuun)

- Sukat, (varasukat reppuun)

- Hanskat, (varahanskat reppuun)

- Kovat kiipeilykengät tai vaellusrautoihin vaelluskengät

- Gaiters, säärystimet

- Kypärä

- Valjaat

- Vaellushakku

- Jääraudat

- Aurinkolasit

- Sunblock tai muu ihotuote tuulta ja auringon UV-säteilyä vastaan

- Juomapulloja, 2 litraa

- Varmistusvälineistö: ATC, 2 prusikkia, 2 x 120cm:n hihnaa, camut+kiilat, jääruuveja, lumivarmisteet, 4 sulkurengasta, 4 jatkoa)

- 60m köysi

- Sondi, jos aikoo jäätiköllä yöpyä

.

2. MUU

- Lämmin makuupussi, 2 makuualustaa ja teltta

- Bensa- tai kaasukeitin

- Omat muonat

- Hygieniavarustus

-

Tutustu Alppinismin perusteet -kirjallisuuteen ja videoclippeihin, koska taljaus, selfarrest, köysistössä kulku, jäärautojen ja hakun käyttö sekä prusikointi ovat perustaitoja. Solmujen kertaus.

-

http://www.svenskaturistforeningen.se

http://www.kebnekaise.nu/se/boende/kebnekaise.php

Telttoja Tarfalan tuntumassa Lilla sjön rannassa. Suojaisa paikka ja sulalla sekä “kuivalla maalla”, mutta melkoinen matka reittien alkuun.

Toinen suojaisa telttojen sijoituspaikka, josta reittien saavutettavuus on päivittäistä edestakaista matkaa laskien jopa 3h Tarfalaa nopeampaa.

http://www.summitpost.org/mountain/rock/151165/kebnekaise.html